Paljon on vettä virrannut mutaisessa Salonjoessa siitä kun SaTo aloitti kautensa 9.3. Errea Cupin ottelulla saman sarjan RaiTeePeetä vastaan, sillä sunnuntaina pelattiin jo 5.divisioonan kevätkauden viimeinen kierros. SaTo oli osaltaan varmistanut jo hyvissä ajoin sarjanousun alalohkosta ylälohkoon ja kummallekin joukkueelle merkityksettömässä päätöspelissä nousuhaaveensa ainakin toistaiseksi haudannut Pansion Vintiöt saapuivat testaamaan siipiensä kantavuutta Salon tuuliselle lentokentälle. Ennakkoasetelmien puitteissa ottelu oli siis kummallekin joukkueelle melko merkityksetön, mutta ainakin salolaisleirissä tähdättiin kevätkauden kunniakkaaseen päätökseen ja sarjan kymmenenteen perättäiseen voittoon. Todellisen panoksen puuttuminen sekä Tovereille poikkeuksellisen varhainen ottelun alkamisajankohta sunnuntaiaamupäivänä loivat kuitenkin tummia pilviä tavoitteen toteutumisen ylle.

Hyvissä ajoin aurinkoiselle tekonurmikentälle lämmittelemään saapunut Toveri-joukko kasvoi hitaasti, mutta varmasti ja jo neljännestuntia ennen ottelun alkua varmistui, että kotijoukkue ei joutuisi aloittamaan ottelua ainakaan vajaalukuisena. Ottelun alkuvihellyksen kajahtaessa SaTolla olikin kasassa juuri tarvittavat 11 pelimiestä ja lisäksi varamiespalvelun vuokratyöläinen V.Inkinen sekä Helsingin yöelämässä tuulettunut toimintaduo Aaltonen-Palokankare olivat matkalla pääkaupungista tapahtumapaikalle hieman aikataulusta jäljessä. Vaihtoehtojen puuttuessa valmennusjohdolla olikin poikkeuksellisen helppo työ muodostaa joukkueen avauskokoonpano. Joukkueen alakerrassa paikkansa maalipuiden välissä otti paikallisissa juottoloissa parkkiintunut Kiljunen ja hänen yläpuolellaan puolustuslinja parsittiin muotoon Anttonen-Metsänoja-Jääskeläinen-Kulmala. Keskikentän pohjalla haalarihommiin valjastettiin henkilökemioiltaan 80-luvun buddy cop -elokuvia mukaillut, nuoruutta ja kokemusta sekoittanut tutkapari Tähkäpää-Härmä. Palokankare-Aaltonen kaksikon romanttinen kahvihetki motelli Syvälam Family Dreamissa kotimatkalla merkitsi sitä, että tällä kertaa Toverit aloittivat ottelun kahdella varsinaisella kärkipelaajalla Pykärin ja Kuusiston muodossa sekä sitä, että laiturin tontit jaettiin Syvähuokon ja Parkkisen kesken. Ottelun ilman vaihtopelaajia aloittaneen SaTon poissaolijoiden lista oli mittava, mutta yksikään menestys ei ollut yhtä tuntuva kuin makkaragrilliä isännöineen J.Lehtelän vapaapäivä leipätyöstään. Sitä paitsi joukkue kyllä sai vahvistuksia kesken pelin jo aiemmin mainitun trion Inkinen-Aaltonen-Palokankare muodossa, mutta mieltä ja kehoa kentän laidalle ruokkimaan saapunut yleisö joutui tulemaan toimeen ilman Lehtelän loihtimia grilliherkkuja koko puolitoistatuntisen.

Itsekin vain yhdellä vaihtopelaajalla matkassa ollut vierasjoukkue sai kunnian aloittaa ottelun, joka muuttuneiden sääolosuhteiden takia jouduttiinkin pelaamaan auringonpaisteen sijaan ainakin osittain reippaan kesäsateen viilentämänä. Alkuvihellyksestä ei kulunut aikaakaan kun SaTo oli jo ottanut ottelun hallinnan itselleen maltillisella syöttöpelillä ja edellisyönä hyvin marinoitu punakone alkoi vyöryttää hyökkäyksiään kohti PaVinin maalia. Jo ensimmäisen vartin aikana pallo pyöri useaan otteeseen Vintiöiden maalin edustalla, mutta ratkaisevilla hetkillä kotijoukkueen laukaukset painuivat milloin kohti laukausta peittämään sännännyttä vastustajaa tai maalivahtia päin, milloin hiuksen hienosti ohi maalipuiden. PaVinilla ei puolestaan ollut juurikaan asia pallon kanssa SaTon kenttäpuoliskolle joitain satunnaisia rynnistyksiä lukuun ottamatta. Yksi tällainen vastaisku tuottikin vierasjoukkueelle kulmapotkun, mutta sen epäonneksi pallo löytyi alle 10 sekuntia keskityksen jälkeen sen omasta maalista. SaTon 1-0 maali olikin kuin oppikirjaesimerkki vastaiskumaalista. Kulmapotku siivottiin vasempaan laitaan Anttoselle, joka puolestaan lähetti pitkällä syötöllä Kuusiston vahtiin sivurajaa pitkin. Kohti päätyrajaa ravannut Kuusisto puolestaan antoi matalan keskityksen maalille, jossa hyökkäykseen mukaan noussut keskikentän dynamo, nuori A.Härmä jatkoi pallon pienellä kosketuksella vielä kolmannesta aallosta hyökkäykseen nousseelle Parkkiselle, jolla oli aikaa ja tilaa sijoittaa pallo varmasti maaliin kellon näyttäessä 19. peliminuuttia. Avausmaalin jälkeen ottelun käsikirjoitus jatkui muuttumattomana punakeltaraitapaitojen hakiessa lisäosumia vierasjoukkueen tyytyessä satunnaisempiin vierailuihin SaTon kenttäpuoliskolla. SaTon maalilla Kiljunen ei varsinaisiin torjuntatöihin ensimmäisellä puoliajalla joutunut ja hänen urakkansa koostuikin parin pitkän vapaapotkun poimimisesta. Kaikki vaihtopenkille ottelun alettua ehättäneet pelaajat otettiin mukaan peliin jo ensimmäisellä puoliajalla, mutta hyvistäkään paikoista huolimatta lisämaaleja ei ensimmäisellä 45 minuuttisella enää nähty ja tauolle siirryttiin Tovereiden niukassa johdossa.

Jälkimmäinen puoliaika jatkui samoissa merkeissä kuin ensimmäinen oli päättynyt: SaTo hakkasi päätään seinään eivätkä lisäosumat suostuneet syntymään loistopaikoistakaan huolimatta. Ottelu etenikin tilanteensa puolesta muuttumattomana aina 59. minuutille asti, mutta sitä seuranneen 12 minuutin aikana SaTo latoi taululle ottelun loppunumeroihin vaaditut neljä lisäosumaa. Maalitehtailun aloitti vaihteeksi vaihtopenkiltä otteluun mukaan tullut Palokankare, joka sai pallon hieman 16-alueen ulkopuolella Tähkäpään keräilyharvinaisuudeksi laskettavan nousun päätteeksi. Kallen öljylanne lähetti pari vastaan rynnännyttä puolustajaa väärään suuntaan ja tämän jälkeen rangaistusalueen rajan sisäpuolelta lähtenyt veto upposi vastustamattomasti yksi tuulimyllyjä vastaan taistelleen pansiolaisveskarin taakse. Tämän jälkeen Pykäri viimeisteli seitsemän minuutin sisään kaksi lähes identtistä maalia. Molemmissa tapauksissa kärkäs kärkipelaaja karkasi nokikkain vastustajan maalivahdin kanssa, jonka seurauksena 3-0 ja 4-0 osumat näkivät päivänvalon. Lähes identtisissä maaleissa erottavana tekijänä toimi viimeistely: ensimmäisessä osumassa Pykäri kiersi vastaan sännänneen maalivahdin ja toisella kertaa pallo löysi tiensä maaliin suotosmaisen vasemman jalan tsipin jälkeen. Vauhtiin päästyään Pykäri oli viimeistellä läpiajoista myös kolmannen ja neljännen maalinsa, mutta ensimmäinen tilanne kuivui kokoon puolustajan paidasta repimiseen ja ponnettomaan viimeistely-yritykseen ja jälkimmäinen poiki ottelun loppunumerot sinetöineen 5-0 maalin, jonka lopulta viimeisteli ottelussa jo tätä ennen 1+2 tehot kirjauttanut Palokankare. Viimeinen maali olikin kuin suoraan ala-asteikäisten pihapeleistä: ensin Pykäri harhautti jälleen vastaan rynnänneen maalivahdin, joka yritti tyylipuhtaalla open ice hitillä kaataa kärkimiehen maahan, jonka jälkeen pieneen kulmaan ajautunut Ysi antoi syötön takaviistoon Palokankareelle. Kalle ei heti laukonutkaan palloa tyhjään maaliin vaan harhautti ensin tilanteeseen ennättäneen puolustajan, jonka jälkeen keskikentän maestrolla oli helppo työ tökätä pallo tyhjänä jo jonkin aikaa ammottaneeseen maaliin. Maalin lisäksi historiankirjoihin merkattiin samasta tilanteesta PaVinin maalivahdille keltainen kortti tämän yrityksestä kaataa Pykäri maihin.

5-0 numeroissa SaTonkin jalka nousi hieman pedaalilta eikä viimeisen 20 minuuttisen aikana enää nähty lisäosumia. Selvistä loppunumeroista huolimatta PaVin ansaitsee osakseen erikoistunnustuksen. Toisenlaisella pelityylillä se olisi voinut lähteä hakemaan erilaisia loppunumeroita niin kuin niin moni joukkue on Salossa aikaisemmin tällä kaudella tehnyt, mutta ilmasillan sijaan Vintiöt lähtivät otteluun nimenomaan pelaamaan. Tappioasemassakaan PaVin ei tyytynyt parkkeeraamaan bussia oman maalinsa eteen ja pyrkinyt minimoimaan vahinkoja. Tämä näkyi auttamattomasti useampanakin läpiajona ja lopulta maalina vierasjoukkueen päädyssä. PaVinin rohkea lähestymistapa ansaitseekin ehdottomasti kiitoksen ja kunnioituksen, sillä jalkapallon pelaaminen tappiosta huolimatta lienee aina pelkän pitkän pallon roiskimista mielekkäämpää puuhaa sarjataosta riippumatta.

SaTo-Pavin ottelu päätti osaltaan Tovereiden kevätkauden 5.divisioonan alalohkossa, joka poiki joukkueelle nousun syksyksi ylälohkoon paikalliskilpailijoiden Salpa 2:n ja Wilpas 2:n seuraksi. Tovereiden kausi jatkuu heinäkuun lopulla tai elokuun alussa uudessa sarjassa. Lisätietoja tulevasta otteluohjelmasta saa seuraamalla Salon Tovereiden kotisivujen uutiset-osiota.